Totuus hiirestä

Spoilers Ahead!

Levels:
OCS: 48
Yangus: 48
Angelo: 47
Jessica: 46


Pelattu aika: +73h

Heti näin aluksi korjaus, paikka, josta kerroin viime blogauksen lopussa, ei ole Dragonavia, vaan Dragovian. Mörkö, joka pitäisi listiä, on Lord of Dragovian. Vielä vähän lisäystä edelliseen blogaukseen: Tassuttelin sielä ihme luolassa, kunnes eteen tuli ovi. En saanut sitä auki, mutta OCS:n pieni hiiri, Munchie hyppäsi OCS:än taskusta ja sai oven auki. (Munchiellä on saanut tehä joitain pikku tehtäviä ennenkin) Oven takana seisoi mies, joko pölötti juuri tästä Lord of Dragovianista ja siitä, että hän oli feilannut jonkun rituaalin ja menny järjiltään ja hänestä tullu "pahis".
Tämä mies, Chie Mun(?) pyysi partya hoiteleen Lordin, mutta ennen sitä piti käydä joltain vanhojen neuvostolta pyytämään lupa, että party päästettäisiin paikkaan, missä Lord on. Kyllähän lopulta party sai luvan mennä sinne, mutta ennen sitä, Chie halusi, että nukkuisin hänen luonaan yön yli.
Ennen unten maita, ja sen jälkeenkin, tutkin vähän kaupunkia. Kiinnitin kyllä huomiota siihen, että paikalliset puhuvat paljon tytöstä, nimeltä Xia, joka kuulemma kävi ihmisten maailmassa ja rakastui ihmiseen, prinssiin, jonka nimi oli joku Elmetrio (Noh, ainakin jotain tonnepäin). Tämän prinssin haudan olin nähnyt matkalla... Mut joo, joku perus tarina tältä kansalta, ei muuta. Päätin ottaa suunnan kohti Lordia.
Seikkailu alkoi yhden oven takana. Pääsin uuteen paikkaan, jossa oli muutamia reitti-vaihtoehtoja. Loppujen lopuksi tämä "labyrintti" ei ollut kovin paha. Paikka oli vuorella, ja reiteiltä näki toisille. Löysin Xian haudan. Pienen seikkailun jälkeen, party kohtasi Lordin. Iso lohikäärme! Tältä mielestäni Rhapthornen olisi pitänyt näyttää. Kumminkin, odotin jotain vaikeampaa. Muistan FF5:sen viimeisässä paikassa olleen aarrearkun, joka osottautuikin möröksi. Mörkö listi partyni yhdellä vuorolla :S Mut joo, tämän mörön vaikeustaso pyöri suurinpiirtein samoilla asteilla, kuin Rhapthornen, eli voitto tuli.
Taistelun jälkeen, Lord muuttui takaisin perus-dragovianilaiseksi. Hän ihmetteli, miten ihmiset olivat hänet voineet kukistaa. Äkkiä hän kumminkin tajusi jotain OCS:stä ja alkoi selittää jotain, että hän on puoliksi dragovianlainen. Äkkiä kaikki kirkastui. Eli, OCS:hän on sitten Xian ja sen prinssin lapsi. Vielä sekin juttu tähän väliin, että Xia oli Chie Mun tytär. Munchie hyppäsi OCS:n taskusta ja muuttui samalla Chie Munksi. (Jälkikäteen voin sanoa, että en edes tajunnut, että nimet ovat noinkin lähellä toisiaan ja niillä saattaisi olla jokin yhteys....) OCS oli siis koko seikkailun ajan kantanut isoisäänsä taskussaan ja pitänyt sitä lemmikkinään! Pojat...
Chie Mun johdatti OCS:n kotiinsa ja alkoi kertoa tarinaa tämän vanhemmista. Hän pahoitteli, ettei ollut aijemmin kertonyt yms. Mut joo, Xia meni käymään ihmisten maailmassa, jossa hän kohtasi tämän prinssin. Rakkautta ensi silmäyksellä. Kumminkin, dragovianlaiset eivät olleet tykänneet tästä tempauksesta ja hakivat Xian kotiin. Prinssi kumminkin lähti Xian perään, mutta hän ei selvinnyt Dragovianiin asti, vaan kuoli matkalla. Xia oli tietty suruissaan, mutta huomasi sitten pian odottavansa prinssin lasta. Lapsi syntyi, mutta vanhojen neuvosto päätti, että lapsi pitää lähettää ihmisten maailmaan. Chie Mun muuttui hiireksi ja hyppäsi OCS:n matkaan. Tarina loppui ja OCS sai vielä lahjaksi sormuksen, jonka kuulemma hänen isänsä oli antanut hänen äidilleen.
Ja Btw, yksi aarre jäi tuolta Lord of Dragovian-reitiltä keräämäti. Oon laiska, enkä jaksa sitä hakea. DQ5, täältä tullaan!
-Kiitän ja kuittaan tämän pelin osalta nyt tähän-

Mutta, ennen kuin lopetan, otan viel loppuksi pientä yheenvetoa:

Peli on kyllä taas yksi helmi rpg-pelien joukossa. Grafiikalla ei ole yritetty pullistella, vaan se on leppoisella, "piirrettygrafiikalla" tehty. (Vaikka, itse en edelleenkään tykkää tuosta grafiikasta. Olen aina vihannut tuota piirtäjää, joka on myös tehnyt Dragon Ball-sarjan. Onhan se siis kivaa vaihtelua, mutta en vaan kestä ton tyypin piirroksia. Pakko kestää kumminkin, kun on hyvästä pelisarjasta kyse...)
Pelitunteja uhrautui juoneen ihan kiitettävästi, oikeastaa eniten rpg-pelin osalta, mitä olen tähän asti pelannut. (Okei, oon pelannu Pokémon Silveriä yhessä edes menneessä savessa yli 120h, mutta juoneen meni tosta reilusti alle puolet)
Oikeasti ihanaa nähdä roolipeli, missä kunnioitetaan perinteitä viel tänäkin päivänä! Battle systeemi, möröt... Aah. Ihan FF-sarjan vastakohta ;_; Josta tulee ties mitä Tactics ja Chrystal Chronicles ja Online juttuja ja ja... FF12 on kamala. FF14:sta ei puhuta...
Välillä kyllä ärsytti Yangusin ja Redin puheet. Ihme-murre hemmoja ja heittomerkkien viljeliöitä... Ei niistä aina ottanu selvää, mitä ne selittää. Tietty, se toi vähän vaihtelua tähän peliin muihin nähden. (FF8:ssa oli yksi proffa, joka "puhui" s-kirjaimet z-kirjamina)
Sitten vielä, joissain peleissä, kun hahmoille ostaa armoreita, hahmon ulkoasu muuttuu. Dragon Questissa vain aseet ja kilvet muuttuivat toisiksi, kun ne vaihtoi. Paitsi, Jessicalla, oli ainakin kaksi armoria, jotka näyttivät hänen päällään erilaisilta. Joku tanssija puku, ja sitten joku metallinen, paljastava asu, jonka defence oli 1... Täh? Miksi muilla hahmoilla ei ollut vaihtuvia asuja!? Ja miksi tuon pelin vaikemmista paikoista löytyvän armorin defence on vain 1? (Otetaan huomioon, että aijemmin olin löytänyt pelin parhaan armorin, jonka defence on yli 100). Oma päätelmäni: Miehet ovat miehiä, ja jos he haluavat nähdä Jessican seksikkäämpänä, he ottavat mieluummin noi huonommat armorit käyttöön = Miehet ovat tyhmiä.
Mutta joo, ei kas tässä nyt sitten muuta tule mieleen.

Lopuksi vieltä kuva DQ8:n hahmoista, kuva copy&paste osoitteesta: http://www.dqshrine.com/dq/dq8/dq8-19.jpg

Angelo, Yangus, OCS ja Jessica